HPM Dashboard

Blogit

Henkilöstötuottavuus vähentää sairauspoissaoloja – mutta kasvattaa käyttökatetta kuusi kertaa enemmän

Kirjoitettu: 26.4.2017 19:12
Kirjoittaja: Ossi Aura

Raha on aina mielenkiintoinen keskustelunaihe – myös yritysten henkilöstöasioissa. Palkoista Suomessa ei juuri puhuta, keskustelu tiivistyy yleensä työkyvyn puutteiden kustannuksiin. Itse olen nostanut esiin henkilöstötuottavuuden ja sen mittaamisen – ihmiset tekevät tuloksen ja sillä on euromääräinen arvo!

Henkilöstötuottavuus tuottaa tulosta

Pääsin kaksi vuotta sitten tutkimaan rakennusalan henkilöstötuottavuutta yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa. Eteran isojen aineistojen kautta pääsimme yhdistämään henkilöstötuottavuuden yritysten tuloslaskelman tietoihin. Kolmenkymmenenkolmen rakennusalan pk-yrityksen aineisto (lue raportti) tuotti selkeän tuloksen: heikon henkilöstötuottavuuden yrityksissä käyttökatetta kertyi 5000€ henkilöä kohden vuodessa, keskitason yrityksissä summa oli 9000€ ja erinomaisen henkilöstötuottavuuden firmoissa käyttökatetta kertyi 14000€ /henk/v! Johtopäätöksemme oli selkeä

Kun ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat hyvällä tasolla, tekevät he lähes kolminkertaisen käyttökatteen!

Miten henkilöstötuottavuus heijastuu sairauspoissaoloihin?

Sairauspoissaolot ovat työkyvyn mittari ja oleellinen osa työkykyjohtamista. Pitkissä sairauspoissaoloissa on aina kyse sairaudesta ja sen tehokkaasta hoitamisesta ja ennaltaehkäisemisestä. Lyhyiden, muutaman päivän sairauspoissaolojen suhteen moni on epäileväinen -niistä osa saattaa johtua työhön, johtamiseen ja motivaatioon liittyvistä seikoista. Tällöin olisi luontevaa, että hyvissä työyhteisöissä sairauspoissaoloja on vähemmän, kuin kehnosti toimivissa.

Testasin tätä ajatusketjua Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimuksen 400 organisaation aineistolla (lataa raportti). Tutkimuksessa vastaajat kertoivat henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn tilan, sekä kirjasivat organisaationsa sairauspoissaoloprosentin. Kun vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään, oli tulos selvä – henkilöstötuottavuus vähentää sairauspoissaoloja.

Kuva 1. Sairauspoissaoloprosentti henkilöstötuottavuuden mukaan jaetuissa organisaatioryhmissä.

Kuvan 1 tulos oli selkeä ja hyvin looginen

Kun ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat hyvällä tasolla, sairastavat he 40 % vähemmän, kuin heikon osaamisen, motivaation ja työkyvyn omaavat ihmiset!

Tulos on selvä – ja itsestään selvä!

Tutkimuksen tulos on selkeä ja tilastollisesti merkitsevä. Kun asiaa pohtii henkilöstötuottavuuden määritelmän kautta, on se itsestään selvä: hyvä osaaminen, motivaatio ja työkyky kannattavat ihmistä ja hänen terveyttään. Huono osaaminen, motivaatio ja eritoten työkyky altistavat ja jopa aiheuttavat sairauksia.

Makrolukujen laskentaa

Tein laskentaa sairauspoissaolojen vähenemisen vaihtoehdoilla ja 350 euron päivähinnalla. Jos kävisi niin, että kaikkien organisaatioiden sairauspoissaolot kohenisivat parhaiden tasolle – siis 3,0%:iin – saataisiin säästöjä 1 mrd euroa! Tämä on kuitenkin varsin epätodennäköinen skenaario.

Toisessa laskuharjoituksessa oletin, että keskitason firmat pääsevät hyvien tasolle (4,1 %:sta  3,0 %:iin) ja vastaavasti heikon henkilöstötuottavuuden firmat keskitasolle (4,7 % – 4,1 %). Tällöin kustannuksia säästettäisiin 635 M€ – ihan iso summa sekin. Ja kova, mutta realistinen tavoite yrityksille.

Henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaalin laskenta tuo näihin makrolukuihin mielenkiintoisen lisän. Kun sovelsin rakennusalan tutkimuksen tuloksia koko yrityskuntaan SH 2016 tutkimuksen jakaumilla ja henkilöstötuottavuustuloksilla, pääsin koviin lukuihin. Ensimmäinen skenaario (kaikki kehittyvät parhaiden tasolle) tuottaisi 6,4 mrd€, kun taas toisen skenaarion (heikot keskitasolle ja keskitaso hyvälle tasolle) loppusumma oli 4,5 mrd€. Ero sairauspoissaolojen kustannussäästöihin on yli 6-kertainen.

Henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaali on 6-kertainen verrattuna sairauspoissaolojen kustannussäästöjen potentiaaliin – mutta nehän voivat toteutua molemmat!

Niin tosiaan – molemmat voivat toteutua hyvän johtamisen ja johtajuuden kautta!

Tekemäni laskelmat perustuvat henkilöstötuottavuuden kasvuun ja sen mukanaan tuomiin taloudellisiin hyötyihin. Jos henkilöstötuottavuus kehittyisi tosi huimasti, saisimme 1 mrd€:n kustannussäästöt vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta – ja samalla 6,4 mrd€ lisän yritysten käyttökatteisiin. Perinteisen Elon laskuopin mukaan tuo tekee yhteensä 7,4 mrd€. Realistisilla, mutta toki kovilla tavoittella voidaan saavuttaa 635 M€:n kustannussäästö ja 4,5 mrd€:n kasvu käyttökatteisiin. Olisihan tuokin 5,1 mrd€ – melkoinen ruiske Suomen elinkeinoelämälle.

Makroluvut ovat teoriaa – käytäntö tehdään jokaisessa yrityksessä erikseen!

Esittämäni tutkimustulokset ja niistä johdetut laskelmat ovat täysin oikeita, mutta toki teoriaa. Käytäntöön tämä teoria saadaan yrityksissä hyvän johtamisen ja johtajuuden kautta. Asioille pitää päättää tavoite ja toimintavastuut, asioita pitää mitata ja analysoida. Itse puhun johtamisen ketjusta ja sen jokaisen askelman hyvästä toteuttamisesta. Strategian vaatimusten mukaiset tavoitteet ihmisten johtamiselle, hyvät esimiehet ja osaavat ja motivoituneet ihmiset tuottavat tulosta.

Koska ihmiset tekevät tuloksen!



Pelolla johtamisen hintalappu 3 miljardia

Kirjoitettu: 7.4.2017 13:10
Kirjoittaja: Ossi Aura

Pelolla johtaminen on jälleen ajankohtainen, kiitos Pelolla johtaminen on perseestä kirjan ja näytelmän. Näytelmä sai ensi-iltansa 29.3.2017 ja olin mukana katsomossa. Näytelmä toi esiin useita tosielämän kohtauksia lähtien parvekejohtamisesta päätyen etusormijohtamiseen. Aihe oli esillä myös radiossa tällä viikolla Mikä maksaa ohjelmassa Maarika Mauryn  ja Jyri Kansikkaan  haastattelun kera – haastattelu on muuten kuultavissa YLE Areenassa, tässä linkki.

Mitä pelolla johtaminen maksaa?

Juho-Pekka Rantalan haastattelussa pohdittiin pelolla johtamisen hintaa ja asiaan toi oman näkemyksensä Mauryn ja Kansikkaan ohella myös TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu. Arviot liikkuivat miljardien, ehkä kymmenien suuruusluokassa ja perusteena oli lähinnä pelolla johtamisen aiheuttamat ongelmat sairauspoissaolojen muodossa. Toki esiin tuli myös työteho, johon itse kohdistin analyyttisen sormeni.

Vuonna 2015 tein yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa Eteran aineiston pohjalta tutkimuksen Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala, jossa mallinsimme henkilöstötuottavuuden ja löysimme sille myös vahvan yhteyden yritysten talouslukuihin. Kun rakennusalan tulokset suhteutettiin kaikkien toimialojen yrityksiin, voitiin laskea henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaaliksi 9 mrd€:n käyttökatteiden lisäys.

Rakennusalan tutkimuksesta hintalapun suuruusluokka

Tutkimusraportin tärkein tulos pelolla johtamisen teeman suhteen on esimiesten tunnejohtamisen yhteys henkilöstötuottavuuteen (Raportti, sivu 10). Tulos osoittaa, että huono tunnejohtaminen puolittaa henkilöstötuottavuuden ja erinomainen tunnejohtaminen nostaa sitä kolmanneksella. Tunnejohtaminen koostui esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan. Oman tulkintani mukaan näin määritelty tunnejohtaminen on parhaimmillaan hienoa ihmisten tukemista ja heikoimmillaan pelolla johtamista.

Kun henkilöstötuottavuus suhteutetaan käyttökate-euroihin, päästään käsiksi pelolla johtamisen talousvaikutuksiin. Kuvassa 1 on yhteenveto tunnejohtamisen tasoluokkien vaikutuksesta yritysten käyttökatteisiin, siis niiltä osin mitä henkilöstötuottavuudella käyttökatteisiin vaikutetaan.

Kuva 1. Tunnejohtamisen yhteydet käyttökatteisiin henkilöstötuottavuuden kautta.

Kuva 1 osoittaa, että suora negatiivinen hintalappu pelolla johtamiselle on 3 mrd€ vuodessa. Jos tähän lisätään hyvin realistinen kasvupotentiaali, päästään yhteensä 8 miljardiin euroon. Tuo 5 mrd€ koostuu siitä, että kaksi alinta tunnejohtamisen tasoa kehittyisi keskitasolle ja sen kautta käyttökatteet nousisivat.

Pelolla johtaminen maksaa 3 mrd€ vuodessa – ilolla johtaminen tuottaa 20 mrd€!

Kuvan 1 laskelma pohjautuu vuoden 2014 koko yrityskannan eri toimialojen tilinpäätöstietoihin ja se ottaa huomioon henkilöstötuottavuuden merkityksen tuloksen muodostumisessa. Ja onhan tulos aika tyly – heikoin kolmannes aiheuttaa kolmen miljardin menetykset. Mutta jos asiaa katsotaan positiivisilla silmälaseilla, tuottaa paras 2/3-osaa yrityksistä 20 mrd€ hyvää!

Nämä kansalliset tunnusluvut voisivat olla hyvä pohja suomalaisen johtajuuden kehittämiselle – ei sitä huvin vuoksi tehdä, vaan taloudellisen tuloksen takia!

Henkilöstötuottavuus koostuu motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä

Henkilöstötuottavuuden laskukaava on motivaatio x osaaminen x työkyky ja sen yksikkö on nollasta sataan vaihteleva henkilöstötuottavuusindeksi, HTI. Kuva 1 osoittaa, että tunnejohtamisen alimmalla tasolla HTI oli arvoltaan 26 – kun yritysten keskiarvo on 49. Tuo 26 tarkoittaa käytännössä sitä, että 30 % ryhmään kuuluvista on motivoituneita työhönsä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Vastaavasti omaan työhönsä kykenee vaikuttamaan 40 % alimman ryhmän ihmisistä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Nämä luvut konkretisoivat hyvin huonon tunnejohtamisen – siis pelolla johtamisen – vaikutukset työyhteisössä. Pelolla johtaminen on todella perseestä – myös eurojen näkökulmasta.