HPM Dashboard

Blogit

Ihminen on ykkönen, kun aiheena on henkilöstötuottavuus

Kirjoitettu: 6.11.2017 07:15
Kirjoittaja: Mikko Ruokojoki

Ihmisten tuottavuuden mittauksella on usein negatiivinen klangi. Työntekijät nähdään helposti vain kuluina ja poissaoloina. Tämä korostaa vastakkainasettelua työnantajien ja työntekijöiden välillä. Henkilöstötuottavuus on kuitenkin hyvin moniulotteinen asia ja se on avainasemassa yrityksen menestyksessä. Ihmisten tuottavuudesta keskusteleminen työelämän muuttuessa on entistä ajankohtaisempaa.

Työntekijä on tuottavuusketjun kuningas. Työelämässä korostuvat automatisaation myötä ihmisten ominaisuudet kuten empatia, tunteet ja ongelmien ratkaisukyky. Tästä syystä ihmisiä täytyy kuunnella, jos halutaan saada aikaiseksi tulosta.

Tuuli on sama kaikille laivoille

Yritys on kuin laiva, jota yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneet ihmiset ohjaavat. Kaikkien täytyy tehdä yhteistyötä ja ottaa vastuuta. Kaikkien pitää joustaa oman edun tavoittelussa ja keskittyä luomaan uutta. Käskemällä ei saa hyvää miehistöä. Hyvinvoiva, innostunut ja motivoitunut joukko saa vauhtia purjeisiin. Silloin laiva voi olla ensimmäisenä satamassa. Tuuli on kaikille sama.

Menestyksen esteet on ratkaistavissa

Yrityksillä on kaksi ongelmaa ihmisten tuottavuuden mittauksessa:

  1. Puuttuu synteesi, jossa yrityksen talous, asiakkaat ja ihmiset muodostavat kokonaiskuvan.
  2. Puuttuu ajankohtainen tieto ihmisistä, tieto tuntemuksista, työpäiväkokemuksista ja arjen työhön vaikuttavista asioista. Tiedon täytyy olla reaaliaikaista, koska menneellä tiedolla ei ole enää merkitystä. Ihmiset ja yritykset elävät hetkessä ja asioihin reagointi pitää tapahtua nopeasti.

Nämä kaksi ongelmaa ovat ratkaistavissa. Niiden ratkaisu johtaa myös pitkäaikaisiin vaikuttavuuksiin organisaatiossa. Läpinäkyvyyden lisääntyminen kasvattaa luottamusta. Ilman luottamusta ei synny supertiimejä. Henkilöstötuottavuus tarvitsee luottamusta.

Minulle ihminen on ykkönen

Olen viimeisen kuuden vuoden aikana saanut jutella satojen johtajien kanssa siitä, miksi ihmisiä kannattaa kuunnella ja fiiliksiä huomioida työelämässä. Olen oppinut, että näille asioille on tarve ja jonkinlainen murrosvaihe on käynnissä. Uskon, että Suomella on hyvät edellytykset näyttää mallia maailmalle, miten rakennetaan tulevaisuuden työelämää. Se vaatii asennemuutosta, joka on selkeästi jo havaittavissa.

Olen itse innostunut teknologiasta, tekoälystä, automatisaatiosta ja robotisaatiosta. Vaikka teen ja seuraan näitä asioita, näen yhä selkeämmin, että vaikka laitteilla voidaan korvata monia asioita, säilyy ihmisen merkitys aina. Ihmisen erityispiirteet ja tunteet ja empatian merkitys tulevat tulevaisuudessa vain korostumaan.




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei näytetä keskustelussa.

Hyvinvointi mitataan rahassa

Kirjoitettu: 1.10.2017 06:30
Kirjoittaja: Jyri Kansikas

Suomen työelämä on maailman parhaita, mutta työelämän vaatimusten muuttuessa, sille voi käydä kuin koulujen Pisa -tuloksille.

Pari päivää sitten World Economic Forum arvio maailman kilpailukykyisemmäksi Sveitsin. Suomi oli jo toistamiseen kymmenennellä sijalla. Mika Malirannan johtama tutkimusryhmä puolestaan oli tällä viikolla sitä mieltä, että teollisten yritysten johtaminen Suomessa on USA:n jälkeen maailman toiseksi parasta. Ristiriita johtamisen arvioiden ja kilpailukyvyn välillä saattaa johtua siitä, että johtamista katsotaan liiaksi perinteisen teollisen johtamisen mallien mukaisesti.

Mitä jos muutettaisiin johtaminen nykyaikaan ja tehtäisiin sen avulla todellinen, kestävä tuottavuusloikka?

Moni yritys perustaa henkilöstön kehittämiseen tehtävät päätökset peräpeiliin katsomalla. Henkilöstökyselyitä tehdään harvakseltaan ja kehittäminen sidotaan kalenterivuoden aikana tapahtuviin kiinteisiin valmennuksiin. Se on ollut toimiva tapa kehittää toimintaa niin kauan kuin olemme olleet vakaassa ja hitaasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Se aika on kuitenkin jo ohitettu.

Tänä päivänä työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa niin suoraan päivittäisiin tuloksiin, että päätöksiä on kyettävä tekemään sillä hetkellä, kun ongelmat syntyvät. Pelkkä peräpeiliin katsominen ei siis enää riitä.

Toinen tärkeä aspekti on se, että henkilöstön kehittämisohjelmille täytyy asettaa selkeät liiketoimintaa tukevat tavoitteet ja niiden vaikutusta ja tavoitteiden saavuttamista ilman asianmukaista seurantaa ja mittausta voi vain arvuutella. Tai katsoa peräpeilistä.

Henkilökohtaisen kanssakäymisen ja entistä tarkemman tiedon merkitys on jatkuvassa kasvussa kaikilla toimialoilla ja kaikissa tehtävissä. Yhä suurempi osa työtehtävistä tehdään tiukassa aikataulupaineessa ja usein myös osana ryhmää. Tätä kautta odotukset jaksamiselle ja tarkkuudelle ovat korkeat.

Kun työntekijöiltä vaaditaan paljon, pitää kehittämisenkin olla korkeatasoista.

Henkilöstön osaamisen, motivaation ja työkyvyn vaikutusta yrityksen tuottavuuteen on tutkittu useissa tutkimuksissa. Henkilöstötyytyväisyyden vaikutus asiakastyytyväisyyteen ja tuottavuuteen on tunnustettu.

Näiden välistä syy – seuraussuhdetta mitataan kuitenkin vähemmän kuin olisi mahdollista.

Yrityksissä oleva tieto on usein hajallaan. Henkilöstöhallinnolla on yleiskuva osaamisista ja hyvinvoinnista, myynnillä hyvä näkemys toimivista myyntikäytännöistä ja asiakaspalvelulla asiakkaiden tyytyväisyydestä. Varsin harva yritys kuitenkaan yhdistää näitä tietoja keskenään ja analysoi. Vielä harvempi tekee sitä reaaliaikaisesti.

Henkilöstötuottavuutta voidaan mitata henkilöstötuottavuusindeksillä.  Henkilöstötuottavuusindeksi (HTI) = osaaminen x motivaatio x työkyky

Näiden tietojen yhdistäminen ja analysointi yhtenä kokonaisuutena tuo aivan uusia ulottuvuuksia kehittämisen pohjaksi. Esimerkiksi myyntilukujen noustessa/ laskiessa voidaan samanaikaisesti arvioida, onko sen takana ollut myös hyvin tai huonosti toteutunutta johtamista tai kehittämistä. Asiakaspalautteen muuttuessa negatiivisemmaksi, voidaan nopeasti verrata vaikkapa sitä, onko henkilöstöllä ollut samaan aikaan liian suuri työkuorma ja onko se osaltaan johtanut huonompaan asiakaspalveluun tai virheisiin. Tietoja yhdistettäessä pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että päätökset tehdään mahdollisimmantuoreen tiedon pohjalta ja ne pistetään heti toimeksi. Mitä nopeammin esimerkiksi henkilöstön ylikuormitustilaa saadaan vähennettyä, sitä nopeammin tuottavuus saadaan takaisin oikealle tasolle.

Henkilöstön hyvinvointi ei siis ole pelkkä itseisarvo, vaan kovaa bisnestä.

Kun henkilöstön hyvinvointi käsitetään kiinteänä osana tuottavuuden muodostamista ja sitä mitataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti, yritys kykenee pitämään parasta mahdollista huolta tärkeimmästä tuotantovälineestään ja tekemään parasta mahdollista tulosta.

Kuuntele myös lyhyt podcast samasta aiheesta. https://www.kieku.com/channel/HPM%20Dashboard/jyX6IGr7

Jyri Kansikas , toimitusjohtaja Hpm Dashboard Oy


Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei näytetä keskustelussa.

Henkilöstötuottavuuden budjetoinnin tärkeät numerot

Kirjoitettu: 8.9.2017 08:23
Kirjoittaja: Ossi Aura

Näin syksyllä budjetoinnin aikana on hyvä nostaa esiin henkilöstötuottavuuden budjetointi. Kollegani Riitta Hyppänen bloggasi aiheen perusteista 3.9.2017, minä tuon esiin ilmiön numerot. Eurojen lisäksi numerot sisältävät henkilöstötuottavuuden tunnusluvut.

Mitä henkilöstötuottavuuden resursoinnilla tarkoitetaan?

Jokainen yritys on erilainen, jolloin myös jokaisen yrityksen numerot eroavat. Niinpä otan lähtökohdaksi tutkimustiedot kahdelta toimialalta, rakentamisesta ja liike-elämän palveluista. Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tekemämme tutkimussarja osoittaa, että henkilöstötuottavuuden resursoinnit ovat rakennusalalla n. 800€ vuodessa henkilöä kohden ja liike-elämän palveluissa 1200€/hlö/v. (tutkimusraportti, sivu 27).

Henkilöstötuottavuuden kehittämisen lähtökohta on resurssien oikeaoppinen lisääminen – nykyisillähän on päästy nykytilaan. Rahallisten, maksettujen resursointien rinnalla on hyvä ottaa huomioon henkilöresurssien arvo. Henkilöresurssit koostuvat eri rooleissa olevien ihmisten ajankäytöstä johtamiseen, asioiden tekemiseen ja eri toimintoihin osallistumiseen. Yrityskohtaiset selvityksemme ovat osoittaneet, että henkilöresurssien määrä on optimaalisimmillaan samaa tasoa kuin maksettujen resurssien määrä. Tämän bloggauksen laskelmassa käytän suhdelukua 75% – henkilöresurssien arvo on 75% maksetuista euroista. Tällöin rakennusalan henkilöresurssit ovat 600€/henkilö/vuosi ja liike-elämän palvelujen 900€/henkilö/vuosi.

Henkilöstötuottavuus näkyy käyttökatteen kasvuna

Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemässämme tutkimuksessa havaitsimme henkilöstötuottavuusindeksin heijastuvan yritysten käyttökatteeseen positiivisesti. Henkilöstötuottavuudeltaan heikon yrityksen käyttökate oli 5000€/henkilö/vuosi, kun luku hyvä henkilöstötuottavuuden firmassa oli 14000€/henkilö/vuosi. Siis kolminkertainen ero. Vastaavan tuloksen olen saanut analysoidessani muiden toimialojen yrityksiä. Tutkimustuloksen ydin on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu nostaa käyttökatetta. Tämä on esitetty kuvassa 1. Kehittymisen skenaario on realistinen: rakennusyrityksessä päästään kolmessa vuodessa 4200 euroa eteenpäin, kun heikon ja hyvän yrityksen ero oli tutkimuksessa 9000 euroa.

Kuva 1. Henkilöstötuottavuusindeksin kasvun merkitys käyttökatteelle rakennusalalla ja liike-elämän palveluissa.

Kuvan 1 tulokset pohjautuvat sekä poikkileikkaustietoon että yritystason seurantaan. Tulkinnassa tärkeää on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu todellakin näkyy käyttökatteessa. Vielä tärkeämpää on luonnollisesti se, että kuvan 1 tunnusluvut kannattaa analysoida yrityskohtaisesti. On helpompi asettaa tavoitteet, kun tietää missä ollaan nyt.

Henkilöstötuottavuuden kehittyminen varmistettava budjetoinnissa

Kahden esimerkkitoimialamme nykyiset resurssit ovat hyvä pohja tulevalle budjetoinnille. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen edellyttää ihmisten motivaation ja sitoutumisen, osaamisen ja työn hallinnan sekä työkyvyn kehittymistä. Näitä voidaan tukea hyvällä johtamisella sekä henkilöstön ja esimiesten valmennuksilla. Resursointinäkökulmasta nykyiset palvelut ovat ikään kuin lähtökohta, joilla on päästy nykyiseen tilaan – kehittyminen edellyttää lisäresursointeja. Uudistumistarpeista puhumattakaan.

Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden resursointien kasvu nykytilasta seuraavan kolmen vuoden aikana

Kuva 2 vetää yhteen resursointien kasvun – joka on siis pohja henkilöstötuottavuuden ja sen kautta käyttökatteen kehittymiselle. Rakennusalalla maksetut resurssit kasvavat 1200 eurolla kolmessa vuodessa, samaan aikaan työpanosten arvo nousee 900 eurolla. Kokonaisresursoinnin lisäys on siten 2100€, kun se liike-elämän palveluissa on 3150€. Ero johtuu alojen eroista tietointensiivisyydessä ja sen kautta eritoten osaamisen vaatimuksista.

Resursointien tuotto on hyvä; rakennusalalla 100% ja liike-elämän palveluissa 230%. Nämä ovat huikeita lukuja, kun niitä vertaa esim. teollisten investointien tuotto-odotuksiin. Luvut jäävät kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin yleensä työhyvinvointiin liittyvän (TYHY)toiminnan resursoinneille luvatusta 500-600%:n tuotosta. Tärkeää on se, että resursointien ja tuottojen eurot löytyvät tuloslaskelmasta, toki henkilöresurssien suuruus tulee arvioida osaksi palkkakustannuksia.

Henkilöstötuottavuuden budjetointi ei ole pelkkiä euroja!

Henkilöstötuottavuuden kehittymisen lupaus on käyttökatteen kasvu. Tässä tulee muistaa budjetoida myös henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) kasvu – siis ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn kasvu. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstötuottavuusindeksin kasvu 45:stä 55:een. Kymmenen yksikön HTI:n kasvu tuottaa rakennusfirmassa lisää käyttökatetta 4200€/hlö kolmessa vuodessa, summan ollessa liike-elämän palveluissa 10400€. Mitä tämä HTI:n kasvu 45 – 55 käytännössä tarkoittaa – miten HTI:n osa-alueet kehittyvät?

Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiden ja esimiestyön muutosten budjetointi kolmessa vuodessa.

Kuva 3 konkretisoi mielestäni hyvin henkilöstötuottavuuden kehittymisen. Kuvan luvut ovat henkilöstötuottavuustutkimuksen  keskiarvoja eri tasoisissa yrityksissä. Yrityskohtaiset seurannat ovat tuottaneet hyvin saman suuntaisia tuloksia.

Saadaksemme lisää käyttökate-euroja tulee motivaation kehittyä 3,5 – 3,9. Vastaavasti muut osa-alueet kehittyvät myös, mutta hieman vähemmän. Kaiken takana on esimiestyön kokemuksen kehittyminen – pomot on valmennettu yksin ja yhdessä tiimiensä kanssa toimimaan paremmin. Kuvan 3 tunnusluvut on ensin hyvä tunnistuttaa johdolla ja esimiehillä ja sen jälkeen liittää osaksi henkilökohtaisia tavoitteita. Näin yksinkertaista se on. Kokonaisuuden taustalla on hyvä johtaminen – yrityksen strategisista päämääristä kumpuavat ihmisten johtamisen tavoitteet, vastuut ja prosessit. Tämä kokonaisuus voidaan esittää johtamisen ketjun avulla.

Kuva 4. Johtamisen ketju koostaa henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuuden.

Henkilöstötuottavuusindeksi helpottamaan johtamista ja budjetointia

Budjetoinnista puhuttaessa puhutaan euroista – sekä tuotoista että kustannuksista. Johtamisessa eurojen seuranta on tiivistä – on itsestään selvää, että euroja tarkkaillaan kuukausittain, jopa useammin. Sen sijaan henkilöstötuottavuuden johtamisen seuranta koetaan haasteelliseksi. Ratkaisu on henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) käyttöönotto. Sitä on helppo seurata. Oma realistinen näkemykseni on se, että HTI on mitattava kolmen kuukauden välein. Silloin henkilöstötuottavuutta paitsi budjetoidaan, myös johdetaan määrätietoisesti.

Henkilöstötuottavuusindeksi on ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulo ja se kuvataan edellä mainitussa henkilöstötuottavuustutkimuksen raportissa sivuilla 6-9.



Henkilöstötuottavuus tekee tulosta

Kirjoitettu: 9.8.2017 10:02
Kirjoittaja: Ossi Aura

Kesän ja kesälomien jälkeen on hyvä aloittaa työt tiukalla kertauksella. Henkilöstötuottavuus kiteyttää ihmisten merkityksen tuloksellisuuteen – ja johtamisen ketju tiivistää kokonaisuuden yhteen kuvaan. Ja kaikki alkaa strategiasta – siitäpä hyvinkin! Tässä kuitenkin käyn läpi johtamisen ketjun ”väärin päin” – alkaen tuloksista.

Henkilöstötuottavuus tukee tulosta ja asiakaskokemusta

Johtamisen ketju kulminoituu asiakashyötyyn ja sen kautta yrityksen saamaan taloudelliseen tulokseen. Hyvä työ tuo mukanaan hyvän asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden ja niiden kautta asiakkaan sitoutumisen. Pitkäkestoiset asiakassuhteet ovat sekä kestävän kehityksen, että hyvän taloudellisen tuloksen edellytys. Julkisella sektorilla nämä elementit tukevat toiminnan vaikuttavuutta.

Henkilöstötuottavuuden taloudellinen potentiaali on käyttökatteessa laskettuna tuhansia euroja vuodessa henkilöä kohden. Oheinen kuva antaa hyvän esimerkin – 6200€ kolmessa vuodessa. Varmimmin tuohon päästään, kun johtamisen ketjun koko kokonaisuus on kunnossa. Ja se taas edellyttää kaikkien jatkuvaa aktiivisuutta. Tässä aktiivisuudessa myös omistajilla on oma roolinsa – tärkeintä on kuitenkin toimitusjohtajan aktiivisuus, hän määrittää toiminnan tason. Ja sen kautta tulokset.

Mitä henkilöstötuottavuus on?

Henkilöstötuottavuus on osaamisen, motivaation ja työkyvyn yhdistelmä. Osaamisessa voidaan erotella alan yleinen ammattitaito ja se asiakkaan kaipaama pieni extra, joka tekee asiakaskokemuksesta täydellisen. Monessa ammatissa se tarkoittaa työn hyvän teknisen suorittamisen rinnalla aikataulujen pitämistä, luontevaa asiakaspalvelua ja asiakkaan puolesta toiminnan kehittämistä.

Motivaatio ja sitoutuminen työhön ovat edellä mainitun ”asiakasextran” mahdollistajia. Motivoituneena teemme kaiken hyvin ihan luonnostaan. Motivaation kehittämiseen kannattaa panostaa kaikin keinoin; motivaation esteet (turhat ärsytykset) tulee poistaa ja tuoda esiin työn asiakashyöty.

Työkyky on pitkän työuran perusedellytys, ilman työkykyä työnteko loppuu! Jokainen työtehtävä määrittää pitkälti sen vaatiman työkyvyn, ja sitä voidaan hahmottaa työn fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaatimusten mukaan. Työkyvyn osalta en haluaisi puhua perinteisestä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, vaan työkyvyn kehittämisestä. Työn edellyttämiä kyvykkyyksiä pitää harjoitella!

Hyvä esimiestyö – johtajuus tukee ihmisten aikaansaamista

Hyvä johtaminen – siis myös esimieheen kohdistuva johtaminen ja tuki – ovat tärkeä askel kohti henkilöstötuottavuutta ja asiakashyötyjä. Kannustava, osallistava, mutta myös oikeudenmukaisesti jämäkkä esimies saa porukkansa tekemään työnsä motivoituneesti ja laadukkaasti. Erityisesti motivaatio ja sen tukeminen ovat asioita, joista kannattaa keskustella ihmisten kanssa sekä kahden kesken, että tiimeissä. Luottamus ja avoimuus ovat näiden keskustelujen elinehto.

Ihmisten johtamiselle tulee päättää sisällöt, tavoitteet, vastuut ja mittarit

Strategian ja sen toteuttamisen (=työn) vaatimukset määrittävät ihmisten johtamisen sisältöalueet ja tavoitteet. Yrityskohtaisesti sisällöt voidaan pohtia pelkistetyn kysymyksen kautta: ”Mitä työn laadukas ja tuloksellinen tekeminen edellyttää ihmisiltä ja työyhteisöltä?” Asiaa kannattaa lähestyä asiakkaitten näkökulmasta, heillehän työtä tehdään.

Tavoitteiden päättämisen jälkeen oleellista on pohtia yhdessä, miten ne saavutetaan. Tällöin voidaan samalla sopia eri ihmisten rooleista ja vastuista; johdolla, esimiehillä ja henkilöstöllä on jokaisella oma erilainen rooli kokonaisuuden kehittämisessä. Roolien määrittämisessä on hyvä vastata kysymykseen: ”Mitä minä voin omalla toiminnallani tehdä tavoitteen saavuttamiseksi?”

Organisaation strategia on lähtökohta henkilöstötuottavuuden johtamiselle

Yrityksen (ja julkisen tai järjestösektorin organisaation) strategia määrittää aikaansaamisen tavoitteet. Strategia yksinkertaisuudessaan kuvaa, mitkä ovat ne yrityksen suuret urotyöt, jotka se haluaa toteuttaa. Strategisia tavoitteita voivat olla taloudelliseen menestykseen, asiakashyötyyn, vastuullisuuteen ja myös henkilöstöön liittyvät asiakokonaisuudet.

Strategian rinnalla yrityksen toimiala määrittää paljon ihmisten johtamisen sisältöjä. Jos työ on intensiivistä asiakaspalvelua, tuetaan asiakaspalvelun vaatimia asioita, jos työ vaatii tiimityötä ja fyysistä kuntoa, tuetaan niitä.



Henkilöstötuottavuus vähentää sairauspoissaoloja – mutta kasvattaa käyttökatetta kuusi kertaa enemmän

Kirjoitettu: 26.4.2017 19:12
Kirjoittaja: Ossi Aura

Raha on aina mielenkiintoinen keskustelunaihe – myös yritysten henkilöstöasioissa. Palkoista Suomessa ei juuri puhuta, keskustelu tiivistyy yleensä työkyvyn puutteiden kustannuksiin. Itse olen nostanut esiin henkilöstötuottavuuden ja sen mittaamisen – ihmiset tekevät tuloksen ja sillä on euromääräinen arvo!

Henkilöstötuottavuus tuottaa tulosta

Pääsin kaksi vuotta sitten tutkimaan rakennusalan henkilöstötuottavuutta yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa. Eteran isojen aineistojen kautta pääsimme yhdistämään henkilöstötuottavuuden yritysten tuloslaskelman tietoihin. Kolmenkymmenenkolmen rakennusalan pk-yrityksen aineisto (lue raportti) tuotti selkeän tuloksen: heikon henkilöstötuottavuuden yrityksissä käyttökatetta kertyi 5000€ henkilöä kohden vuodessa, keskitason yrityksissä summa oli 9000€ ja erinomaisen henkilöstötuottavuuden firmoissa käyttökatetta kertyi 14000€ /henk/v! Johtopäätöksemme oli selkeä

Kun ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat hyvällä tasolla, tekevät he lähes kolminkertaisen käyttökatteen!

Miten henkilöstötuottavuus heijastuu sairauspoissaoloihin?

Sairauspoissaolot ovat työkyvyn mittari ja oleellinen osa työkykyjohtamista. Pitkissä sairauspoissaoloissa on aina kyse sairaudesta ja sen tehokkaasta hoitamisesta ja ennaltaehkäisemisestä. Lyhyiden, muutaman päivän sairauspoissaolojen suhteen moni on epäileväinen -niistä osa saattaa johtua työhön, johtamiseen ja motivaatioon liittyvistä seikoista. Tällöin olisi luontevaa, että hyvissä työyhteisöissä sairauspoissaoloja on vähemmän, kuin kehnosti toimivissa.

Testasin tätä ajatusketjua Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimuksen 400 organisaation aineistolla (lataa raportti). Tutkimuksessa vastaajat kertoivat henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn tilan, sekä kirjasivat organisaationsa sairauspoissaoloprosentin. Kun vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään, oli tulos selvä – henkilöstötuottavuus vähentää sairauspoissaoloja.

Kuva 1. Sairauspoissaoloprosentti henkilöstötuottavuuden mukaan jaetuissa organisaatioryhmissä.

Kuvan 1 tulos oli selkeä ja hyvin looginen

Kun ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat hyvällä tasolla, sairastavat he 40 % vähemmän, kuin heikon osaamisen, motivaation ja työkyvyn omaavat ihmiset!

Tulos on selvä – ja itsestään selvä!

Tutkimuksen tulos on selkeä ja tilastollisesti merkitsevä. Kun asiaa pohtii henkilöstötuottavuuden määritelmän kautta, on se itsestään selvä: hyvä osaaminen, motivaatio ja työkyky kannattavat ihmistä ja hänen terveyttään. Huono osaaminen, motivaatio ja eritoten työkyky altistavat ja jopa aiheuttavat sairauksia.

Makrolukujen laskentaa

Tein laskentaa sairauspoissaolojen vähenemisen vaihtoehdoilla ja 350 euron päivähinnalla. Jos kävisi niin, että kaikkien organisaatioiden sairauspoissaolot kohenisivat parhaiden tasolle – siis 3,0%:iin – saataisiin säästöjä 1 mrd euroa! Tämä on kuitenkin varsin epätodennäköinen skenaario.

Toisessa laskuharjoituksessa oletin, että keskitason firmat pääsevät hyvien tasolle (4,1 %:sta  3,0 %:iin) ja vastaavasti heikon henkilöstötuottavuuden firmat keskitasolle (4,7 % – 4,1 %). Tällöin kustannuksia säästettäisiin 635 M€ – ihan iso summa sekin. Ja kova, mutta realistinen tavoite yrityksille.

Henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaalin laskenta tuo näihin makrolukuihin mielenkiintoisen lisän. Kun sovelsin rakennusalan tutkimuksen tuloksia koko yrityskuntaan SH 2016 tutkimuksen jakaumilla ja henkilöstötuottavuustuloksilla, pääsin koviin lukuihin. Ensimmäinen skenaario (kaikki kehittyvät parhaiden tasolle) tuottaisi 6,4 mrd€, kun taas toisen skenaarion (heikot keskitasolle ja keskitaso hyvälle tasolle) loppusumma oli 4,5 mrd€. Ero sairauspoissaolojen kustannussäästöihin on yli 6-kertainen.

Henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaali on 6-kertainen verrattuna sairauspoissaolojen kustannussäästöjen potentiaaliin – mutta nehän voivat toteutua molemmat!

Niin tosiaan – molemmat voivat toteutua hyvän johtamisen ja johtajuuden kautta!

Tekemäni laskelmat perustuvat henkilöstötuottavuuden kasvuun ja sen mukanaan tuomiin taloudellisiin hyötyihin. Jos henkilöstötuottavuus kehittyisi tosi huimasti, saisimme 1 mrd€:n kustannussäästöt vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta – ja samalla 6,4 mrd€ lisän yritysten käyttökatteisiin. Perinteisen Elon laskuopin mukaan tuo tekee yhteensä 7,4 mrd€. Realistisilla, mutta toki kovilla tavoittella voidaan saavuttaa 635 M€:n kustannussäästö ja 4,5 mrd€:n kasvu käyttökatteisiin. Olisihan tuokin 5,1 mrd€ – melkoinen ruiske Suomen elinkeinoelämälle.

Makroluvut ovat teoriaa – käytäntö tehdään jokaisessa yrityksessä erikseen!

Esittämäni tutkimustulokset ja niistä johdetut laskelmat ovat täysin oikeita, mutta toki teoriaa. Käytäntöön tämä teoria saadaan yrityksissä hyvän johtamisen ja johtajuuden kautta. Asioille pitää päättää tavoite ja toimintavastuut, asioita pitää mitata ja analysoida. Itse puhun johtamisen ketjusta ja sen jokaisen askelman hyvästä toteuttamisesta. Strategian vaatimusten mukaiset tavoitteet ihmisten johtamiselle, hyvät esimiehet ja osaavat ja motivoituneet ihmiset tuottavat tulosta.

Koska ihmiset tekevät tuloksen!



Pelolla johtamisen hintalappu 3 miljardia

Kirjoitettu: 7.4.2017 13:10
Kirjoittaja: Ossi Aura

Pelolla johtaminen on jälleen ajankohtainen, kiitos Pelolla johtaminen on perseestä kirjan ja näytelmän. Näytelmä sai ensi-iltansa 29.3.2017 ja olin mukana katsomossa. Näytelmä toi esiin useita tosielämän kohtauksia lähtien parvekejohtamisesta päätyen etusormijohtamiseen. Aihe oli esillä myös radiossa tällä viikolla Mikä maksaa ohjelmassa Maarika Mauryn  ja Jyri Kansikkaan  haastattelun kera – haastattelu on muuten kuultavissa YLE Areenassa, tässä linkki.

Mitä pelolla johtaminen maksaa?

Juho-Pekka Rantalan haastattelussa pohdittiin pelolla johtamisen hintaa ja asiaan toi oman näkemyksensä Mauryn ja Kansikkaan ohella myös TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu. Arviot liikkuivat miljardien, ehkä kymmenien suuruusluokassa ja perusteena oli lähinnä pelolla johtamisen aiheuttamat ongelmat sairauspoissaolojen muodossa. Toki esiin tuli myös työteho, johon itse kohdistin analyyttisen sormeni.

Vuonna 2015 tein yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa Eteran aineiston pohjalta tutkimuksen Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala, jossa mallinsimme henkilöstötuottavuuden ja löysimme sille myös vahvan yhteyden yritysten talouslukuihin. Kun rakennusalan tulokset suhteutettiin kaikkien toimialojen yrityksiin, voitiin laskea henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaaliksi 9 mrd€:n käyttökatteiden lisäys.

Rakennusalan tutkimuksesta hintalapun suuruusluokka

Tutkimusraportin tärkein tulos pelolla johtamisen teeman suhteen on esimiesten tunnejohtamisen yhteys henkilöstötuottavuuteen (Raportti, sivu 10). Tulos osoittaa, että huono tunnejohtaminen puolittaa henkilöstötuottavuuden ja erinomainen tunnejohtaminen nostaa sitä kolmanneksella. Tunnejohtaminen koostui esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan. Oman tulkintani mukaan näin määritelty tunnejohtaminen on parhaimmillaan hienoa ihmisten tukemista ja heikoimmillaan pelolla johtamista.

Kun henkilöstötuottavuus suhteutetaan käyttökate-euroihin, päästään käsiksi pelolla johtamisen talousvaikutuksiin. Kuvassa 1 on yhteenveto tunnejohtamisen tasoluokkien vaikutuksesta yritysten käyttökatteisiin, siis niiltä osin mitä henkilöstötuottavuudella käyttökatteisiin vaikutetaan.

Kuva 1. Tunnejohtamisen yhteydet käyttökatteisiin henkilöstötuottavuuden kautta.

Kuva 1 osoittaa, että suora negatiivinen hintalappu pelolla johtamiselle on 3 mrd€ vuodessa. Jos tähän lisätään hyvin realistinen kasvupotentiaali, päästään yhteensä 8 miljardiin euroon. Tuo 5 mrd€ koostuu siitä, että kaksi alinta tunnejohtamisen tasoa kehittyisi keskitasolle ja sen kautta käyttökatteet nousisivat.

Pelolla johtaminen maksaa 3 mrd€ vuodessa – ilolla johtaminen tuottaa 20 mrd€!

Kuvan 1 laskelma pohjautuu vuoden 2014 koko yrityskannan eri toimialojen tilinpäätöstietoihin ja se ottaa huomioon henkilöstötuottavuuden merkityksen tuloksen muodostumisessa. Ja onhan tulos aika tyly – heikoin kolmannes aiheuttaa kolmen miljardin menetykset. Mutta jos asiaa katsotaan positiivisilla silmälaseilla, tuottaa paras 2/3-osaa yrityksistä 20 mrd€ hyvää!

Nämä kansalliset tunnusluvut voisivat olla hyvä pohja suomalaisen johtajuuden kehittämiselle – ei sitä huvin vuoksi tehdä, vaan taloudellisen tuloksen takia!

Henkilöstötuottavuus koostuu motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä

Henkilöstötuottavuuden laskukaava on motivaatio x osaaminen x työkyky ja sen yksikkö on nollasta sataan vaihteleva henkilöstötuottavuusindeksi, HTI. Kuva 1 osoittaa, että tunnejohtamisen alimmalla tasolla HTI oli arvoltaan 26 – kun yritysten keskiarvo on 49. Tuo 26 tarkoittaa käytännössä sitä, että 30 % ryhmään kuuluvista on motivoituneita työhönsä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Vastaavasti omaan työhönsä kykenee vaikuttamaan 40 % alimman ryhmän ihmisistä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Nämä luvut konkretisoivat hyvin huonon tunnejohtamisen – siis pelolla johtamisen – vaikutukset työyhteisössä. Pelolla johtaminen on todella perseestä – myös eurojen näkökulmasta.



Miten saadaan 9mrd€ käyttökatetta lisää?

Kirjoitettu: 17.3.2017 11:50
Kirjoittaja: Ossi Aura

Torstaina 9.3.2017 järjestettiin Work goes happy tapahtuma Wanhassa satamassa. Minulla oli kunnia alustaa HPMD-taloustyöpajassa yhdessä Guy Ahosen kanssa, Riitta Hyppäsen juontamana. Kertaan tässä bloggauksessa alustuksemme sisältöä, jonka ydin on kertoa MITEN SUOMESSA TEHDÄÄN 9 mrd€ LISÄÄ KÄYTTÖKATETTA IHMISTEN KAUTTA!

9 mrd euron kasvuloikka henkilöstötuottavuuden kautta – miten se tehdään?

Yhdeksän miljardin euron kasvuloikka oli tosiaan minun ja Guy Ahosen alustuksen teema. Guy lähestyi asiaa strategiatyön tieteellisten mallien kautta, joissa on yllättävän harvassa mainintoja henkilöstöstä. Markkina- ja kilpailija-analyysit, tuotekokonaisuudet ja taloudelliset asiat hallitsevat strategiatyötä.

Luonteva tapa henkilöstön sisällyttämiseksi strategiatyöhön on henkilöstötuottavuus. Rakennusalan tutkimuksemme (Aura, Ahonen, Hussi 2015) osoitti, että henkilöstötuottavuus selitti merkittävästi yritysten käyttökatteiden eroja. Talonrakentamisessa ero heikon ja hyvän henkilöstötuottavuuden välillä oli käyttökatteessa suuri: heikon henkilöstötuottavuuden yritysten käyttökate oli 3 % liikevaihdosta, kun luku hyvän henkilöstötuottavuuden yrityksissä oli 9 %. Alan keskiarvo oli 6 %.

Eri toimialojen luvut Tilastokeskukselta

Sovelsimme Ahosen kanssa rakennusalan tutkimuksen tulostrendejä koko yksityiseen sektoriin. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa luokittelimme toimialat kolmeen luokkaa käyttökatetason mukaan. Alimman luokat käyttökate oli keskimäärin 6% liikevaihdosta ja siihen kuuluivat isoina toimialoina kauppa, kuljetus, rakentaminen ja teollisuus. Kokonaisuudessaan tämän luokan yrityksissä työskenteli 1,04 miljoonaa ihmistä. Toisen tasoluokan käyttökate oli keskimäärin 11 % ja se työllisti 134.000 henkilöä. Korkeimmassa käyttökateluokassa (KK 18 %) työskenteli 202.000 henkilöä.

Vuoden 2014 tilastojen mukaan suomalaisten yritysten yhteinen käyttökate oli 29,9mrd€. Sen kasvattamiseen teimme mallin, jossa ensinnäkin käytimme rakennusalan tutkimuksen tulosta henkilöstötuottavuuden vaikutuksesta käyttökatetasoihin. Toisaalta määritimme kehittymiselle kovat tavoitteet, jotka on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Käyttökatteiden kasvattamisen taustalla olevat henkilöstötuottavuuden kehittymistavoitteet.

Kuva 1 esittää lähtötilanteen ja kaksi kehittymisaskelmaa, joista eritoten toinen on äärimäisen kova. Ensimmäinen tavoite on puolittaa heikkojen yritysten osuus 20 %:sta 10 %:iin ja nostaa samalla keskitason yrityksistä 10 % hyvään luokkaan. Toisessa vaiheessa heikkojen yritysten osuus edelleen puolittuu 5 %:iin ja keskitason yrityksistä puolet nousee hyvään luokkaan. Kovat, mutta täysin mahdolliset tavoitteet – jos nämä tavoitteet vain asetetaan.

Henkilöstötuottavuuden kehittyminen näkyy käyttökatteiden kasvuna

Kun käyttökatteiden tasot ja eurot, henkilömäärät ja henkilöstötuottavuuden kehitysaskelmat ovat tiedossa on helppo ”Ekselöidä” käyttökatteiden kasvu. Kuvan 1 mukaisilla henkilöstötuottavuuden kasvuaskelmilla päädytään kuvan 2 mukaisiin käyttökatteiden nousuun.

Kuva 2. Käyttökatteiden kasvu henkilöstötuottavuuden kasvun kautta.

Kuva 2 esittää ensinnäkin mielenkiintoisen tuloksen eri toimialojen arvontuoton eroista. Yli miljoona ihmistä työllistävä ”perustöiden”, matalan käyttökatteen toimialat tuottavat nykyisellään käyttökatetta 16,4 mrd€. Vastaavasti korkean käyttökatteen alat (mm. IT ja viestintä, rahoitus ja vakuutus, sekä energia-ala) tuottavat käyttökatetta 11,6 mrd€ 202.000 henkilön voimin. Uusia innovaatioita ja jalostusasteen nostoa todella kaivataan!

Kuvan 2 tärkein tulkinta on kuitenkin käyttökatteiden kasvu. Ensimmäinen kehitysaskel tuottaa 3,2 ja toinen 9,2 mrd€ lisää käyttökatetta. Siis henkilöstötuottavuuden kehittymisen kautta – samalla henkilöstöllä enemmän tulosta. Toki laskelman toteutuminen edellyttää elinkeinoelämän hyvää tilaa, hyvä vire mahdollistaa lisätuotannon toteutumisen.

Mitä 9 mrd€ tarkoittaa henkilöstötasolla

Henkilöstötuottavuus koostuu osaamisen, motivaation ja työkyvyn tulona. Osaamiseen sisältyy sekä ammatillinen, työtehtävän vaatima osaaminen, sekä työhön vaikuttamisen mahdollisuus. Motivaatio koostuu puolestaan hetkellisestä motivaatiosta, innostuneisuudesta ja työnantajaan sitoutumisesta. Näiden muuttujien eroja analysoin, kun teimme jo aikaisemmin mainittua rakennusalan tutkimusta. Eteran laaja aineisto – yli 12.000 vastaajaa ja yli 200 yritystä – antoi mahdollisuuden perusteelliseen analyysiin.

Analyysissa jaoimme yritykset kolmeen tasoluokkaan henkilöstötuottavuuden suhteen, henkilöstötuottavuusindeksin arvot olivat alle 40, 40-56 ja yli 56. Yritykset jakaantuivat näihin luokkiin 20 % – 60 % – 20 %. Seuraava vaihe oli analysoida henkilöstötuottavuuden eri osa-alueiden jakaumat näiden tasoluokkien yrityksissä. Yhteenveto tästä analyysista on kuvassa 3.

Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiden tila henkilöstötuottavuuden eri tasoluokkien yrityksissä, hyvän ja erinomaisen vastauksen antaneiden %-osuudet henkilöstöstä.

Kuva 3 osoittaa ensinnäkin, että ammatillisen osaamisen ja koetun työkyvyn tasot olivat selkeästi paremmat, kuin motivaation ja omaan työhön vaikuttamisen. Osaamisen koki hyväksi tai erinomaiseksi lähes 90 % vastaajista, koetussa työkyvyssä osuus oli 76 %. Motivaatiossa hyvän ja erinomaisen vastauksen antoi keskimäärin 60 % vastaajista, omaan työhön vaikuttamisessa osuus oli alle 50 %.

Kyseisiä tasoeroja tärkeämpi oli havainto hyvän ja heikon tasoluokan eroista, jotka motivaatiossa ja omaan työhön vaikuttamisessa olivat 40 %:n luokkaa. Kehittyminen nykytilanteesta tavoitetilaan (+ 9 mrd€/v) tarkoittaa koko työväestöön suhteutettuna ihmisissä seuraavia kehitysloikkia:

  • Motivoituneita lisää 300.000
  • Omaan työhön vaikuttavia lisää 300.000
  • Osaavia lisää 100.000
  • Työkykyisiä lisää 100.000

Miten tätä tulkitaan?

Näiden lukujen tulkinta on erityisen mielenkiintoista. Ensinnäkin on kiistattomasti todistettu, että eri HTI-tasojen välillä eniten eroavat MOTIVAATIO ja TYÖHÖN VAIKUTTAMINEN ja vähiten OSAAMINEN ja TYÖKYKY. Toisaalta tulos on mielenkiintoinen, koska meillä Suomessa on lakiperusteista työkykyjohtamista ja yrityksissä vahvaa osaamisen johtamista. Mutta meillä ei ole juuri lainkaan motivaatiojohtamista – ja onko Työhön vaikuttamisjohtamista edes olemassakaan?

Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimus, s 30-33  antaa kokonaistilanteesta karun kuvan. Osaamisen kehittämiseen on asettanut mitattavan tavoitteen 7 % organisaatioista – perusteellisen suunnitelman on tehnyt 11 %. Motivaation kehittämisessä luvut ovat vielä matalammat – mitattava tavoite 3 % ja perusteellinen suunnitelma 3 %. Ei työkyvyn kehittäminenkään suuria lukuja saa – mitattava tavoite 8 % ja perusteellinen suunnitelma 8 %. Sairauspoissaolojen vähentämisen luvut ovat sen sijaan korkeammat – mitattava tavoite 24 % ja perusteellinen suunnitelma 13 %. Tästä on pakko päästä eteenpäin!

Miten tästä eteenpäin?

Tämän blogitekstin lupaus on kova – 9 mrd€ lisää käyttökatetta suomalaisille yrityksille. Tämä on täysin mahdollista, mutta edellyttää seuraavia askelmia otettavaksi yrityksissä:

  1. päätetään tavoite käyttökatteen nostamiseksi
  2. päätetään kehittää henkilöstötuottavuutta – selvitetään eritoten motivaation ja työhön vaikuttamismahdollisuuksien tila ja asetetaan tavoite niiden kehittämiseksi
  3. tehdään suunnitelma motivaation ja työhön vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi – määritetään jokaiselle oma rooli tässä urakassa
  4. mitataan paitsi käyttökatteen, myös motivaation ja työhön vaikuttamisen muutoksia
  5. analysoidaan muutokset ja opitaan tekemään asiat entistä paremmin

Näin se menee – koska ihmiset tekevät tuloksen.

 

Blogissa mainitut tutkimukset löytyvät täältä

Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala

Strateginen hyvinvointi 2016